Internationella veckan

Den här veckan var internationella veckan vid Åbo Yrkeshögskola. Jag tycker att det var jätteintressant att lyssna på annorlunda presentationer av olika teman.

Vackert Litauen


Litauiska Violeta Urbaite var en av veckans internationella lärare. Hon undervisar inom turism på vintern men jobbar som reseledare under sommartid. Tisdagen den 17 april talade Urbaite om turism. Hon förklarade att det finns 5 typer av turism resurser: naturell, kulturell, evenemang, aktivitet och service. Det finns både abstrakta och konkreta turistmål.

Vad jag tycker var det bästa i Urbaites föreläsning var en video om Litauen. Jag har inte varit i Litauen och jag visste ingenting om landet. Nu har jag ett stort intresse att resa dit. Till exempel fyra objekt i Unescos världsarvslista finns i Litauen och huvudstaden Vilnius såg vacker ut.   

Fyra dimensioner i ledarskap

Onsdagen den 18 april deltog jag i en workshop om ledarskap. Först lyssnade jag på två holländska ledare från Hanze University i Groningen, Marian Njilunsing och Jan Wiltens. De presenterade en teori om fem olika färger i ledarskap (röd, guld, blå, vit och grön) och berättade hurdana egenskaper färgerna har. De talade om kulturella skillnader i ledarskap och om fyra dimensioner i ledarskap av Convey. Dessa dimensioner är emotionella, mentala, fysiska och spirituella.

Efter introduktionen till ledarskap delade de holländska lärarna alla lyssnare i tre grupper.  Jag hamnade i Betty Jansens grupp. I början fyllde jag i två serier av frågor och lärde mig att jag har kvaliteter av en röd ledare. Jag vet inte om det stämmer på riktigt. Ändå blev jag vald till ledare av en grupp. Vår uppgift var att resa från ena sidan av rummet till andra, utan att röra vid golvet. Min grupp vann uppgiften!

   

Nico Kerssens on Olsen Strategic Management Model

I attended on Nico Kerssens´ lecture on Olsen Stratetic Managent model on Monday in the 16^th of April. Kerssens is a lecturer in Saxion University in Holland. He is also the father of the Case Amsterdam. He is focused on strategic management. Olsen model predicts future events and will give competitive advantage to company if it success. Kerssens mentions as of an example the inventor of booking.com. He was thinking that booking was difficult back in the days so he invented the booking.com. Then there were other online- booking companies yet. Therefore he got the competitive advantage. As a result you have to have the right product in right time.

Kerssens explains that technology has developed fast but it will develop faster and faster. He also explains the term (D)estp which is demographic, economic, social, ecological and political analysis.

Kerssens tells something about history and inventories. According to him Russian Kondratieff has explained history as a long-term cycle. What I mean here is that there is always some invention which is important to that era. Industrial revolution was this something in 1780s and railways were new in 1850s.  The electricity had a major role in the 1900s and electric devises were invented in 1950s. In 1990s information technology was the greatest invention. After presenting all these inventions Kerrsens was thinking what the future will be. Will people live longer than they have used to, or not? Will there be natural resources left and what will be the solution when there are not anymore fossil fuels? What kind of holidays people will have? Will there be trips to Moon and space? How much they will cost in the future? Kerssens mention also Junglar model on economic cycle. Compared Kondratieff´s theory to Junglar´s theory the difference between these two is a time period. Junglar model is short-term and Kondratieff model is long-term. The cycles are from 7 to11 years on Junglar theory and from 40 to 70 years on Kondratieff theory. The cycles are formed of recessions, recoveries and peaks.

Kerssens makes clear of economic power. Mankind has seen rise and fall of many cultures like Ancient Greeks and Romans, United Kingdom and now it´s the USA. But what will be the future? Will the economic power be China and the rest of Asia? At the moment the Euro is weak but Us Dollar is strong. Kerssens enlighten that when the Euro was established it was meant to be equal to Us Dollar. European Union has suffered from economic crises.

Kerssens talks also about sustainability. He says that there are lots of problems concerning sustainability. First of all fossil fuels are running out which means that some new solutions have to be invented. Also climate has changed and greenhouse effect has become stronger. Winters may become warmer than they have used to be and summers may become colder. What´s more is that animals have to adapt themselves to new climate and they will have new enemies. The population of the world has risen a lot and therefore people need more water and food. This is a very big challenge for people.

To my mind Kerssens´s lecture made very good points concerning economy, sustainability and the future. Olsen model wasn´t familiar to me before and this lecture was just one part of the model. I am interested in what the rest of the model is all about. As Kerssens talked about the history, I think that it is important to remember what has happened in the past that people don´t do the same mistakes again. However, nobody knows what kinds of solutions have to be made when the fossil fuels or clean water will run out. People should live on more sustainable way and all eco actions should matter.

Referaatti artikkelista “Insights into the implementation of mobile marketing campaigns”

Artikkeli “Insights into the implementation of mobile marketing campaigns” käsittelee mobiiliviestintää ja sen kehitystä markkinointikampanjoissa. Artikkelissa tarkastellaan aihetta kolmen case studyn kautta sekä kirjallisista lähteistä. Tutkimuksessa haastatellaan neljää henkilöä.
Mobiilimarkkinointi luo uusia mahdollisuuksia yrityksille. Mobiilimarkkinointi on kuitenkin vain yksi osa yrityksen markkinointistrategiaa, ja sitä tulisi tukea muilla markkinointikanavilla. Mobiilimarkkinointi voi olla erittäin tehokasta, mutta asiakkaille ei saa lähettää liikaa viestejä. Markkinoinnissa tulee ottaa huomioon myös lakiasiat ja asiakkaalta tulee saada aina lupa mobiilimarkkinointiin.

Kotlerin (2003) mukaan tavallinen mainoskampanja tehdään viiden M-askeleen etenemismallilla. (mission, money, message, media ja measurement)  Kavassalis (2003) jakaa mobiilimarkkinointikampanjan neljään askeleeseen: suunnitteluun, kehittämiseen, toteuttamiseen sekä analysointiin ja raportointiin.

Artikkelissa tehdyssä tutkimuksessä päädytään siihen tulokseen, että mobiilimarkkinointiin kuuluu kuusi askelta: suunnittelu, täytäntöönpano, tekninen infrastruktuuri, testaus, kampanjan täytäntöönpano sekä seuraaminen ja arviointi.


Suunnitteluvaiheessa tärkeää on valita oikein kohderyhmä ja määrittää kampanjan budjetti ja päämäärä sekä viestien sisältö. Täytäntöönpanovaiheessa keskitytään viestin laatimiseen ja sen muotoon eli, tuleeko siitä tekstiviesti tai jokin muu. Tämän jälkeen siirrytään teknisen infrastruktuurin  ja selvitetään, onko yrityksellä riittävät laitteistot kampanjaan. Jotta saataisiin tietää, toimiiko kaikki, pitää tehdä tekniset kokeilut ja testit. Jos niissä ilmenee ongelmia, ne pitää ratkoa. Sitten kampanja pannaan täytäntöön ja kampanjan toteutumista seurataan ja arvioidaan.


Case studyt ja teoriapohja molemmat tukevat sitä, että kohderyhmä määritellään, päätetään budjetti ja tavoitteet sekä suunnitellaan viesti. Sen sijaan Case studyt painottavat suunnittelua teoriakantaa enemmän. Case studeista kävi myös ilmi, että markkinointikampanjoissa käytetään paljon erilaisia sovelluksia. Case studyt korostivat ajoituksen merkitystä, koska viestit pitää lähettää tiettyyn aikaan, jotta ne toimisivat halutulla tavalla.

Mobiilimarkkinoinnin erikoispiirteitä ovat vuorovaikutus kohderyhmän kanssa ja nopea tiedonsaanti. Viestejä on myös helppo jakaa lähipiirille, jolloin markkointi voi levitä laajalle asiakasryhmälle. Mobiilimarkkinoinnin tuote voi olla viestin lisäksi myös jonkinlainen sovellus, logo, soittoääni, näytönsäästäjä tai muu viihdyke. Tuote voi olla maksullinen tai ilmainen. 

Lähde:
Karjaluoto, H., Lehto, H., Leppäniemi,M. ja Mustonen, T. (2007) International Journal of Mobile Marketing, 2(2), 10-20.

Markkinointivideo

Paris Hilton teki hampurilaismainoksen ja David Hasselhoff on tehnyt "Parisit" samasta mainoksesta. Mainokset ovat humoristisia ja monemmissa mainoksissa Hiltonia ja Hasselhoffia esineellistetään. Hampurilaisia myydään halvalla ja niin myös Hilton ja Hasselhoff tuntuvat myyvän autonpesua lähinnä ulkonäollään.

Viinille

Päätimme Samin ja Juuson kanssa mennä tutustumaan ravintola Viinille. Meillä oli kovat odotukset, koska olemme kuulleet ravintolasta pelkkää hyvää. Odotimme siis korkeatasoista ja ammattitaitoista palvelua. Viinille on erikoistunut viineihin. He pitävät winetastingeja, myyvät samppanjoita jopa laseittain ja pitävät myös erikoisiltoja tietyn alueen viineistä ja rypäleistä. Emme olleet etukäteen päättäneet, mitä ottaisimme, vaan annoimme sommelierin auttaa meitä valinnoissamme.

Kun menimme ravintolaan, se oli tyhjä. Viinille on melko pieni ravintola, mutta sali on jaettu kahteen osaan. Toisella puolella on eritetty loosi, jossa voi pitää oman seurueen kanssa winetastingeja. Toinen puoli on varattu viinistä nauttimiselle ja vapaamuotoiselle keskustelulle. Viinin kanssa voi myös maistella juustoja tai pieniä suolaisia ja makeita. Ravintolassa soi 20-luvun jazzahtava undergroundmusiikki.

Olisimme ehkä voineet pitää winetastingin, mutta tajusimme sen ehkä liian myöhään. Meillä on aikaisempaa kokemusta maisteluilloista viime vuodelta, kun suoritimme viininmaistelukurssin.

Päätimme tällä kertaa siis maistella erilaisia viinejä. Sami päätyi valkoviineihin. Ensin maisteluvuorossa oli saksalainen Riesling ja toisena ranskalainen Chasselas. Juuso maisteli argentiinalaista Cabernet-Sauvignonia ja unkarilaista Cabernet Francia. Minä aloitin toscanalaisella talon viikon suositusviinillä, joka sisälsi neljää eri rypälettä. Toisena otin legendaarista Chateauneuf du Pape Lazaret Rougia. Mietin aluksi myös samppanja- tai kuohuviinimaistelua, mutta kylmä ulkoilma sai minut päätymään punaviineihin.

Kerroimme jokainen, minkätyylistä viiniä halusimme. Tilasimme viinit tiskiltä ja saimme ne heti mukaan.

Odotimme viineiltä varsin paljon. Minun toscanalainen viinini maistui häivähdyksen lakritsalta ja ehkä jopa salmiakilta. Kysyin sommerièrilta ensin, mitä suositusviini maistuu. Hän antoi minun maistaa viiniä maistelulasista ja päädyin siksi ottamaan sitä. Hän myös kertoi, millaisesta viinistä oli kyse. Sami haluisi kevyttä Rieslingiä ja Juuso voimakasta punaviiniä. Toisena maistoin siis Chateauneuf du Papea ja päädyin ratkaisuun siten, että kysyin sommelièriltä, mikä on hänen lempiviininsä tai mistä hän erityisesti pitää. Hän suositteli minulle Chateauneuf du Papea, joka oli minulle ennestään tuttu ranskan tunneilta, kun opettelimme lausumaan viinien nimiä. En tosin ollut ikinä maistanut kyseistä viiniä. Se oli paljon vahvempi kuin toscanalainen viini, joten päätin maistaa sen kanssa juustoja.

Menin tilaamaan juustoja ja sommelier kysyi, haluanko yhtä vai kahta ja päätin ottaa kahta juustoa. Hän teki juustolautasen, mihin tuli espanjalaista lampaanmaitojuutoa, Manchegoa ja toinen oli Juustoportin brändypähkinäjuustoa. Manchegoa olen maistanut aiemminkin, mutta pähkinäjuustoa en. Molemmat sopivat hyvin viinien kanssa. Juustolautasella oli näiden lisäksi vielä päärynää, suolakeksejä ja digestivekeksejä. Kun sommelier toi juustolautasen, hän ei esitellyt juustoja. Sen sijaan syötyämme juustot hän kysyi, pidimmekö juustoista ja vasta sitten hän esitteli ne ja kertoi niistä lisää.

Sommelier järjesteli loosiin winetastingia hiljaisena hetkenä ja hänen toimintansa oli erittäin asiantuntevan näköistä. Me katselimme hänen toimintaansa ja ihailimme. Hän kattoi jokaiselle 4 lasia ja hän tarkisti ja korjasi lasit vielä viivaimen kanssa.

Keskustelimme, mitä mieltä olimme ravintolasta yleisesti ja, miten se vastasi odotuksiimme. Vaatimustasomme oli korkealla. Oodtuksemme täyttyivät, mutta niitä ei ylitetty. Meille ei tullut sellaista oloa, että olisimme kokeneet jotain aivan ainutlaatuista, mutta tarpeemme tyydytettiin. Ehkä tarpeemme olisi ylitetty, jos olisimme tehneet winetastingin. Voisimme mennä uudelleen käymään Viinille. 16 senttilitraa viiniä maksoi noin 7 euroa, joten hintataso oli kohtuullinen.

Mietimme myös, miten ravintola tulee toimeen. Ajattelimme, että hyvät viinit, erityisillat ja ammattitaitoinen henkilökunta ovat ravintolan kilpailuvaltteja. Lasit olivat Riedelin laseja, joka kertoo myös siitä, että kyse on korkeatasoisesta ravintolasta. Sijainti on keskustassa, mutta hieman syrjässä ihan ydinkeskustasta. Ravintolassa pitää olla paljon korkealaatuisia viinejä, koska ravintola on erikoistunut niihin.

http://www.viinille.fi/index.shtml

Näytä suurempi kartta